- Yhtiö suunnitteli jätteitä polttavaa uutta voimalaitosta ja haki sille ympäristölupaa. Lupahakemuksessa yhtiö esitti laitokselle suunnitellun tekniikan (kiertoleijupetitekniikka, SNCR, kalkkikiven käyttö sekä letkusuodatin).
- Lupavirasto myönsi tietojen perusteella laitokselle ympäristöluvan.
- Vaasan hallinto-oikeus piti lupahakemuksen selvityksiä puutteellisina. Hallinto-oikeus edellytti lisätietoja mm. kattilasta ja savukaasujen puhdistinlaitteistosta.
- Korkein hallinto-oikeus kumosi Vaasan päätöksen. KHO totesi, että kyseiset tekniikat olivat vakiintuneita päätöksentekohetkellä, ja lupahakemus on ollut riittävästi yksilöity. Tarkempaa selvitystä tekniikasta ei enää tarvinnut esittää lupaviranomaiselle.
Viime vuosina sekä viranomaiset että hallinto-oikeudet ovat painottaneet useissa ratkaisuissa, että lupamääräykset voidaan asettaa vain sillä edellytyksellä, että toiminnan tekniset yksityiskohdat ovat riittävästi selvillä. Esimerkiksi voimalaitoksen lupahakemus on katsottu puutteelliseksi, kun polttotekniikka on jätetty kokonaan avoimeksi. Tämä kuulostaa toki järkevältä: ennen kuin viranomainen voi myöntää luvan, sen täytyy tietää, mitä tehdään.
Äärimmilleen vietynä seuraus voi kuitenkin olla, että uuden hankkeen tekninen suunnittelu ja laitetoimittajien kilpailutus täytyisi olla tehty ennen ympäristöluvan hakemista. Mitä toiminnanharjoittaja tekee tämän jälkeen niiden 1–5 vuoden aikana, kun lupahakemusta ja mahdollisia valituksia käsitellään? Odottaa rauhassa? Vai alkaa tilata laitteita ja rakentaa laitosta luottaen siihen, että kyllä lupa sitten valmiille laitokselle myönnetään?
Monesti on järkevää jättää ympäristölupahakemus, kun hankkeen yksityiskohdat ovat kohtuullisen selviä. Tekninen suunnittelu voidaan viedä loppuun sinä aikana, kun lupahakemusta ja mahdollisia valituksia käsitellään, ja osittain vielä tämän jälkeen. Tällaista menettelyä korkeimman hallinto-oikeuden päätös joissain tapauksissa tukee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti